torstai 29. joulukuuta 2011

You can get addicted to a certain kind of sadness


Eric's Trip - My Chest is Empty


Lähdin tiistaina sähköttömyyttä karkuun asuntolalle ja onneksi lähdinkin. Hölmöiltiin melkein tyhjässä talossa, käytiin alennusmyynneissä (uudet kengät!!), nukuttiin kaikki minun huoneessa ja teipattiin rappukäytävän seinille ja muutaman kaverin oveen hauskoja pikku viestejä. Kyllä nyt muidenkin kelpaa palata lomalta!

Mua vähän kauhistuttaa, että ehdin jo viikossa ikävöidä koululle ja enää puoli vuotta on jäljellä ja sitten sieltä pitää lähteä kokonaan pois. Apua. Aiheutin itselleni myös ahdistusta vierailemalla yhtenä päivänä jo vähän liiankin tutuksi käyneillä korkeakoulujen nettisivuilla. Kohta on taas kevät, kohta pitää taas hakea, mutta minne ja mitä ja häh. Yritän nyt kuitenkin elää ja olla ja hengittää tässä hetkessä enkä miettiä tulevaisuutta. Tai no, miettiä toki saa kunhan ei ahdistu ja stressaa liikaa.

Nyt mun pitäisi kirjoittaa novellia, mutta kirjoittamisen sijaan olen lukenut kirjaa jossa on hienoja lauseita ja tuskastellut miksen osaa itse kirjoittaa sellaisia. Pitäisi myös pakata, huomenna nimittäin lähden mökkeilemään uudeksi vuodeksi. Aion ostaa kuohuviiniä ja tähtisädetikkuja ja olla iloinen. Olkaahan tekin!

perjantai 23. joulukuuta 2011

rakkaus on joko mieletöntä tai sitä ei ole







Kuten joskus aiemmin taisinkin jo kirjoitella, on mulla ollut joulufiilis kateissa tänä vuonna. Siihen auttoi kuitenkin vähän kotikotiin tuleminen, sillä onhan täällä nyt tietenkin jouluisampaa kuin asuntolalla. Luntakin täällä satoi (tosin se kyllä suli jo pois). Tänään kun koristelin kuusen pamahti päähäni lopulta ymmärrys, että huomenna se joulu todella on. Jee!

Viime päivät olen viettänyt lähinnä kavereitani nähden ja lepäillen (yritän ajaa minuun juuri sopivasti loman alkaessa iskeneen flunssan pois). Tänään kävin kiertelemässä kirpparilla ja sain kaveriltani itse kudotut villasukat joululahjaksi ja voi apua tulin onnelliseksi.

Niin ja sitten menin myös tekemään jotain tyypillistä eli leikkautin otsatukan takaisin kasvateltuani sitä juuri pois muutaman kuukauden. No ei se mitään, nyt näytän taas tutusti viisivuotiaalta!

Mutta joo, eipäs tässä sitten kai muuta kuin ihan super ihanaa joulua teille kaikille!

torstai 15. joulukuuta 2011

tanssi tanssi älä pelkää


pariisin kevät - saari


ehkä ois helpompaa olla jos ajatukset ei ois hirmumyrskyjä vaan tähdenlentoja


ehkä ois helpompaa jos voitais hieman tutustua
mut mun päässä ääni varoittaa: mä saatan rakastua


kun suljen silmät kuulen huudon: juokse
yli veden kadonneen saaren luokse



ja minä alan juosta, mut veri se pakenee päästä
kuu taivaalla loistaa ja heijastuu jäästä


mulla on pahoja aavistuksia mielessä tämän tästä
enpä taida hengissä selvitä elämästä


(tänään alkoi loma, pariisin kevät-fiilistelyä, tanssahtelua kukkahameessa, kohta joululahjojen pakkaamista mikä on kivointa puuhaa ikinä, ajatukset soljuu pitkästä aikaa suhteellisen suoraan mutkittelematta, umts umts jee jee)

keskiviikko 7. joulukuuta 2011

Tell me a story I've never heard


Bon Iver - Holocene




Joulufiilis on vähän kadoksissa, mutta kalenterin suklaat kyllä on syöty ja piparit tuoksuu hyvältä (mutta taikina on parempaa kuin valmiit, luonnollisesti). Ihanaa, että vihdoin satoi lunta. Tänään sidoin hiukset ponnarille ja yritin hymyillä peilikuvalleni. Kävin Ikeassa ostamassa hauskan muotoisia piparimuotteja ja suurensuuren viinilasin ja syömässä lihapullia. Opettelin myös käyttämään uutta puhelintani, joka lienee liian hieno minulle.

Ei oikein juttu luista, anteeksi siitä. Puhti on poissa. Onneksi kohta on loma.

Kertokaa mulle jotain kivaa jooko! Mitä vaan. Mitä kuuluu? Onko piparit hyviä? Aiotko tehdä tänä talvena lumiukon? Entä lumienkeleitä?

maanantai 28. marraskuuta 2011

monday, happy day

Kukkuu! Ei ole tullut viime päivinä kuvailtua mitään eikä ole mitään kummempaa asiaakaan, mutta teki mieli tulla jotain tänne heittämään joten mussiikkia sitten! Mä tein tänään jotain historiallista ja heräsin (kärsien) jo yhdeksältä vaikka on vapaapäivä, joten olkoon tämä postaus vaikka todiste siitä. Myönnettäköön myös, että vaikka herääminen onkin aina yhtä vaikeaa, niin onhan se kyllä aika mukavaa juoda aamuteetä ihan rauhassa peiton alla ja kuunnella kun tuuli ujeltaa ulkona. Iloista maanantaita kaikille!



cults - abducted

tv on the radio - wolf like me

dry the river - weights & measures

burning hearts - into the wilderness

sunnuntai 20. marraskuuta 2011

järjen tuolla puolen






pmmp - tulva

kaupunki tulvii
hukuttaen mukanaan eilisen


kaupunki on ollut hyvä minulle tällä viikolla
olen vieraillut modernin taiteen museossa ja runoillassa
matkustanut taksilla hiljaisen moottoritien valomeressä
kävellyt yöllä sateessa, välittämättä hiusteni litimärästä olemuksesta
inspiroitunut
nauranut paljon

(vaan olenpa silti enemmän sekaisin kuin aikoihin
vaan päätinpä tänään katsoessani itseäni silmiin etten välitä)

sunnuntai 13. marraskuuta 2011

Odota vielä, kuuntele kuinka rintalastan alla muuttuu rytmi





Sunnuntai, sunday, dimanche. Heräsin yhdeltä ja söin karkkia "aamiaiseksi". Katselin ulkona lehdettömiä puita kummallinen olo vatsanpohjassani ja kuvasin muutaman kuvan. Tein hernekeittoa, eli siis väärinkäsitysten välttämiseksi avasin tölkin ja kaadoin sisällön kattilaan. Olen uhrannut paljon ajatuksia sille kuinka minun pitäisi tehdä läksyjä. Kuuntelen Magenta Skycodea (kuuntele sinäkin).

En ehkä saa tänään mitään ihmeellistä aikaiseksi, mutta sunnuntaina saakin olla vähän hunningolla mielestäni. Vaan kun saisin muut päivät kulkemaan suunnilleen normaaleja ratoja. Minulla on viime aikoina ollut vähän vaikeuksia hallita sellaisia elämän perusasioita kuin ajoissa nukkumaan meneminen, ajoissa herääminen, säännöllisesti syöminen yms. Rutiinit tuntuvat hankalilta, välttelen niitä.

Viikonloppu oli kummallinen. Leijailen pilvissä, ne takertuvat hiuksiini.

Elämä on confused, ulkona on pimeää ja ankeaa, mutta ajatukseni ovat huvipuistoajelua. Tunnen onnellisuuden läsnäolon. Ehkä saisin siitä melkein kiinni jos ojentaisin käteni. Tai ehkä se on jo täällä. Jälkikäteen ehkä näen selvemmin tämänkin hetken merkityksen.

En osaa sanoa mitään järkevää. Te olette kivoja kaikki, lähetän teille nyt virtuaalihalauksen. Tunsitteko sen?

keskiviikko 9. marraskuuta 2011

maanantai 7. marraskuuta 2011

Start again a little higher, it's a spark in a sea of grey


The National - About Today




Maanantai, taas maanantai. Aika juoksee enkä oikein tahdo pysyä perässä. Koulutehtävät roikkuvat ja tuttu ystäväni stressi on taas alkanut käydä kylässä. Koko ajan tapahtuu kauheasti kaikkea ja ajoittain tuntuu ettei pää kestä kaiken painoa. Olen kuluttunut paljon aikaa ajatustyöhön. Olen toki tehnyt muutakin, kuten pukeutunut pojaksi Halloween-pippaloihin, nähnyt vanhoja ystäviäni pitkästä aikaa, käynyt kotona halailemassa kissoja ja ripustanut jouluvalot. Kohta voisin kai jo ostaa joulukalenterinkin.

Sain tänään kutsun työhaastatteluun ja kirjaimellisesti hypin riemusta. Olen myös kovin iloinen siitä, että kämppikseni on viikon poissa ja saan olla täällä ihan omassa rauhassa, omiin ajatuksiini hautautuneena. Saan kuunnella musiikkia kovalla, tanssiahyppiäpomppia ja kukkua hereillä niin myöhään kuin tahdon. Tehdä ihan mitä haluan. Voi kuulkaa kuinka sitä omaa rauhaa oppiikaan arvostamaan kun sitä ei nykyään juurikaan ole! Oi oi.

maanantai 31. lokakuuta 2011

this is fact not fiction for the first time in years


mogwai - friend of the night




Tänään
näin sydämenmuotoisen pilven, pelasin shakkia (viimeksi olen pelannut sitä varmaan oikeasti jotain kymmenen vuotta sitten), innostuin kovasti filosofian kurssista, ihastelin jälleen kerran syksyn kauneutta, haaveilin pulkkamäestä (mutta eiköhän sitä luntakin jo kohta tule), haaveilin kirpparilla käymisestä (viime kerrasta on hirveän pitkä aika, hui!), ihmettelin sitä että pimeä tulee jo niin aikaisin (miten se joka vuosi tuleekin aina yhtä suurena yllätyksenä että päivät lyhenevät?), olin iloinen.
Kohta ajattelin keittää litran teetä ja kirjoittaa polkupyörävarasnovelliani (jonka aiheesta olen edelleen, hmm, hieman epäluuloinen). Mitäs teille kuuluu näin uuden viikon alussa?

PS Terkkuja ihanalle Elinalle joka tulit juttelemaan lauantaina!! Toivottavasti et saanut musta ihan pöhköä kuvaa (vaikka vähän pöhkö toki olenkin) :D olisi huippua tavata joskus uudestaan!

lauantai 29. lokakuuta 2011

then somebody will play the right song and you'll dance again



Kävin eilen Kirjamessuilla pyörimässä. Niitten yhteydessä oli myös Musiikkimessut ja nappasin sieltä mukaani Coldplayn uusimman. En tiedä vielä oikein mitä ajattelisin siitä. Varsinkaan siitä, että yhdessä biisissä laulaa Rihanna. Äh. Tuo levy kyllä näyttää erittäin psykedeeliseltä pyöriessään.



Heräsin tänään liian myöhään liian väsyneenä, ja ensimmäinen mitä kuulin oli jonkun huoneessa pauhaava Rammstein. Nyt pyörin kissamekossa huonettani ympäri enkä tiedä mitä tekisin. Tiedän että pitäisi siivota, tiedän että pitäisi kirjoittaa novellia, tiedän että pitäisi sitä sun tätä sun tota. Mutta en silti tiedä mitä tekisin. Haluaisin mieluiten maata huoneeni lattialla ja ajatella ei mitään. Hmm-m. Illalla olisi tarkoituksenani suunnata Tavastialle tai ehkä ei tai ehkä joo. Trallalaa.

lauantai 22. lokakuuta 2011

elämä on laulun haaveunta, merten prinssi ja valtakunta





Syyslomaviikonloppu asuntolla on ihanan rauhallinen, suurin osa ihmisistä kun lähti torstaina matkalaukkuineen kotiin. Käytävillä kaikuu hiljaisuus, ulkona paistaa aurinko ja hymyni on herkässä.

keskiviikko 19. lokakuuta 2011

rakkaus ei ole ikuista jos se ei ole ikuista


Sigur Rós - Hljomalind




♥ pääsen ensi jaksossa opiskelemaan pitkästä aikaa filosofiaa
♥ sain runoistani kannustavaa palautetta koulussa
♥ kaikki on aika jees
♥ lähden kohta runokirpputorille!

maanantai 17. lokakuuta 2011

olet kaunis ja maailma on sun


Liam Finn - Cold Feet




Elämässä on tärkeää:

1. Olla juuri se kuka sinä oikeasti olet.
2. Olla hyvä muille.


Ilmiselvää, vai onko?

Valitin tänään jotain itsestäni (siis jotain sellaista perus "näytän ihan tyhmältä, olen ihan tyhmä") ja ystäväni vastasi siihen: "älä viitsi, sä oot sä just tuollaisena". Niin yksinkertainen lause ja silti mielestäni maailman kaunein. Tuntuu vähän tyhmältä sanoa tämä, mutta elämä on oikeasti aika yksinkertaista. Ei ole aina helppoa olla oma itsensä, mutta siihen pitäisi ehdottomasti pyrkiä. Minä olen ainoa minä koko maailmassa, miksi siis yrittäisin olla joku muu.

Tuo ystäväni vilpitön kommentti kuvaa hyvin myös sitä, mitä mielestäni on olla hyvä toiselle. Itselläni on tapana kehua ihmisiä aika herkästi, siis tarkoitan nyt ihan sellaisia arkisia juttuja kuin "kiva paita" tai "ihanan väriset hiukset". Minun mielestä elämässä ovat tärkeitä juuri tuollaiset pienet asiat joilla voi saada aikaiseksi hyvää mieltä muille. Pidän myös itse hirveästi ihmisistä jotka tahtovat olla hyviä muille, levittää positiivisuutta. Se on kaunista.

Tiedän, olen vähän sekava ja mieleni on täynnä pumpuliajatuksia maailmasta. Tästä syytän Erlend Loen Supernaiivia jonka sain juuri luettua ja joka täräytti jotain päässäni. On nyt vaan jotenkin sellainen olo että ei elämä ole niin vaikeaa (vaikka se tietysti oikeasti onkin välillä aika vaikeaa).

keskiviikko 12. lokakuuta 2011

dancing in the rain







ensin tuli sateenkaari, sitten raekuuro
luonto on niin kaunis