maanantai 28. helmikuuta 2011

metsä palaa rajan takana, minä vain nukun


Parasta oli virkapukuiset pojat ja turkiksiin kääriytyneet tytöt. Parasta oli maailman oudoin keskustelu hissipoika Vladislavin kanssa. Parasta oli venäläiset deittiohjelmat hotellihuoneen telkkarista. Parasta oli yökerhoreissu, jolla hajotin vaatteeni ja taksi oli halpa. Parasta oli herätä aamulla hotellin lakanoista ja salakuljettaa kaverille pullaa aamiaiselta. Parasta oli venäläisen naisen kultahampaat. Parasta oli kaikki.

Pietari näytti ruman kauniilta ja tuoksui tupakalta ja minä vähän rakastuin siihen.

keskiviikko 23. helmikuuta 2011

RUSSIAA


TOMORROW!

tiistai 22. helmikuuta 2011

music is what feelings sound like




introt on kivoja

maanantai 21. helmikuuta 2011

Huominen, olen ikävöinyt sinua


Tänään oli ihan liian maanantai; tukka huonosti naama huonosti väsyttää ärsyttää äää. Onneksi kuitenkin jopa maailman masentavin maanantai piristyy kun vain muistaa ajatella tarpeeksi usein torstaina pietariin torstaina pietariin torstaina pietariin. Voi jee miten siistiä sanon minä! =)

sunnuntai 20. helmikuuta 2011

Without you I could not be myself


Eilen juhlittiin toogat päällä ystävää kakskymppiseksi ja oli kyllä hirveän hauskaa. Tänään oli ihanaa herätä aurinkoiseen aamuun, maata kavereiden kanssa sohvalla ja nauraa salkkareille ja putoukselle. Aika onnellista.

torstai 17. helmikuuta 2011

To her your love is too simple


Elämän pienet ilot on parhaita: uudet retrolakanat, maailman paras eskapismielokuva sekä se, että saan nukkua huomenna pitkään. I'm happy.


keskiviikko 16. helmikuuta 2011

piirretään merkkejä, joita muut eivät ymmärrä

vaikka itketkin
mustaan kahviisi,
se ei haalene,
vain maistuu suolalta

maanantai 14. helmikuuta 2011

Olen nähnyt enteitä, maailma on olemassa ilman meitä


Töissä annettiin asiakkaille sydäntikkareita, oli kiva nähdä hymyjä. Minun aika meni hitaasti ja kirjoittelin kuittipaperille kivoja sanoja. Orkidea avaruus kummitus aava harha.
Ihan tavallinen päivä mutta niin, ihan sama. Olen kuunnellut tässä varmaan kymmenen kertaa putkeen Ultramariinin kappaleen Hän haluaa heijastuksen ja nyt haluan vaan nukkumaan.

sunnuntai 13. helmikuuta 2011

Tummenevan taivaan alla hysteerinen tyyni kaipuu


unkarilaisia postimerkkejä kirpparilta
iiihanat kengät kirpparilta myöskin, maksoivat euron



Niin se viikonloppu taas hujahti ohitse hirveän nopeasti. Eilen tehtiin sängynhakureissu Ikeaan ja kannettiin paljon muuttolaatikoita. Kaveri sai uuden kodin. Illalla oltiin kuuntelemassa livemusiikkia. Naureskelin Kari Peitsamon lyriikoille (olenko viisaampi ihminen vai delfiini?) ja vajosin vähän liikaa omiin maailmoihini. Joskus unohtaa olla itse läsnä kun keskittyy liikaa muiden tarkkailuun.

Aamulla heräsin auringonpaisteeseen, radiosta tuli hyvää musiikkia, tanssitti ja hymyilytti. Katselin ikkunasta alhaalla jalkakäytävällä kulkevia ihmisiä ja tunsin olevani elossa. Yllätin ystäväni ennakkoon ystävänpäivälahjalla ja kävimme jahtaamassa aarteita kirpparilla. Katsoin vihdoin elokuvan joka on tehty lempikirjani pohjalta ja tietenkin petyin pahasti.

Eloisa viikonloppu. Jäin kaipaamaan vain pitempiä yöunia ja ehkä jotain erilaista, mutta hyvä näinkin.

Ainiin ja Ultramariini on ihanuutta.

torstai 10. helmikuuta 2011

we'll live on coffee and flowers


Vapaapäivä paraspäivä. Värjäytin hiukset, kupari oli tavoitteena mutta punaiset niistä sitten tuli. Uudet maiharit matkustivat luokseni Englannista saakka. Menin kirjastoon, sekosin ja lainasin novellikokoelmia, runoja ja romaaneja (en sitten tiedä missä välissä ajattelin ehtiä lukea ne). Kevätaurinko paistoi, kahlasin umpihankeen valokuvaamaan jääpuikkoja ja otin sen jälkeen typeriä kuvia itsestäni karvalakki päässä. Nauratti. Kuuntelin The Nationalia, sorrow found me when I was young, sorrow waited, sorrow won.

maanantai 7. helmikuuta 2011

sunnuntai 6. helmikuuta 2011

the simple pleasures always the deepest


sunnuntai
musiikkia, auringonpaistetta ja keväästä haaveilua

torstai 3. helmikuuta 2011

Sometimes I get the feeling that I'm stranded in the wrong time



vieras kaupunki
ajan keskustaan
valitsen suunnan vihreiden valojen perusteella

maleksin kirpputorilla
mietin niiden elämiä jotka myyvät rojunsa,
minun aarteeni

kävelen kaupungilla
paljon ihmisiä
kaikilla kiire jonnekin
minä olen näkymätön
minulla on salaisuus ja kukaan ei huomaa

seisahdun
ja katson maailmaa oikein tarkkaan
se näyttää suruisalta
minä en
on kukkahuivi ja hymyilyttää

elämä on tänään hyvä
vähän yksinäinen, mutta hyvä