tiistai 30. elokuuta 2011

jossain muualla kuin kotona, enemmän kuin koskaan elossa






Opiskelijaelämä maistuu juuri siltä miltä oletinkin: nuudeleilta (YÄK, mutta päätin että pakko opetella tykkäämään niistä!) ja puurolta. No okei nyt kyllä syön Ikean suklaata mutta tämä on poikkeus (paitsi jos siellä halpahallissa tulee jatkossakin käytyä yhtä tiuhaan tahtiin kuin tällä viikolla niin sitten en tiedä...).

Minulla on jo monta uutta ystävää, valittavana (liikaakin) supermielenkiintoisia kursseja, noin 40 kämppistä (yksi tuossa viereisellä sängyllä, muut ovenkoputuksen päässä), kaunis opiskelumiljöö ja paljon kivaa tekemistä. Sitten minulla on myös huone jonka seinällä on melko ruma taulu ja jonka ikkunoita koristavat tipunkeltaiset verhot. Lisäksi minulla on Ikeasta raahattua kivaa krääsää kuten ihana punainen viltti syysiltoja lämmittämään (♥), kukka, pinkki kukkaruukku ja söpöjä astioita. Vielä puuttuu hylly johon saisin kasattua kaikki rakkaat levyni ja kirjani ja leffani. Niin ja muutama valokuva täytyy laittaa seinälle.

Tuntuu vähän kuin olisin hostellissa tai jollain kesäleirillä, paitsi että tämä leiri kestää vuoden. Ihan hassua ja outoa.

Mutta siis yritän tässä vain kertoa että olen onnellinen onnellinen onnellinen. Uskallanko jo sanoa sen (joo): olen tainnut eksyä oikeaan paikkaan.

sunnuntai 28. elokuuta 2011

Haave kertoo eniten ihmisen sisimmästä


Beirut - Nantes


Minulle on tapahtunut isoja asioita joista en ole kertonut. Nyt kerron. Muutin tänään asumaan asuntolaan. Koulun asuntolaan. Koulun jossa aloitan huomenna luovan kirjoittamisen opinnot.

Tajusin ettei uusi välivuosi vain ollut minulle vaihtoehto ja niinpä päätin keksiä jotain muuta. Joten täällä sitä nyt sitten ollaan seuraava vuosi (tai näin olisi ainakin tarkoitus). Toivon että tämä oli hyvä päätös ja vie minua eteenpäin elämässä.

Nyt voisin lähteä ihmisten ilmoille. Ihmiset näyttävät kivoilta ja vaikuttavat kivoilta ja minusta tuntuu kivalta vaikka vähän jännittääkin.

maanantai 22. elokuuta 2011

there is a light that never goes out


death cab for cutie - a lack of color




Me valvottiin eilen ystävän kanssa vahingossa neljään kun istuttiin parvekkeella viltteihin kääriytyneinä juttelemassa. Suunniteltiin tulevaisuutta, muisteltiin menneitä. Nauratti hirveän paljon kaikki vanhat jutut ja vähän itkettikin. Hassua miten paljon elämä muuttuu ihan huomaamatta, vasta myöhemmin sen tajuaa.

torstai 18. elokuuta 2011

halusin sinne missä kadut kulkee lujempaa







"hei tee semmonen muotibloggari-posetus!" "OKEI!!"

"no emmää osannu, nyyh..."

maanantai 15. elokuuta 2011

she was the heart in your heartbreak, she was the miss in your mistake


MOGWAI - HOW TO BE A WEREWOLF



Tässä minä istun keskellä vaateräjähdystä, eli toisin sanoen hinnoittelen kirpparille myyntiin meneviä vaatteitani. Niiden määrästä päätellen oli jo aikakin varata se pöytä. Toivottavasti nyt menisivät kaupaksi, hinnat mulla ainakin on tosi alhaalla (kuten kuuluukin mielestäni, ärsyttää kun jotkut kiskovat kirpparilla ihan älyttömiä hintoja!!).

Eilen olin Flow'ssa, oli oikein mukavaa! Minä ja Ville Ahonen, Rubik ja Mogwai olivat ihania. Pakkohan sitä Kanye Westiäkin oli hetki katsoa ihan vaan siksi että se on Kanye West ja noh, olihan sillä aikamoinen show ilotulitteineen, nostolavoineen ja tanssityttöineen. Radio Helsinki haastatteli minua ja kaveriani, sain kuulla että minulla on hipsterihattu ja se nimettiin Jaskaksi. Järjestysmies(=pappa) neuvoi minulle kuinka salakuljettaa järjestelmäkamera alueelle, mutta jätin sen kuitenkin kiltisti narikkaan.

Siinä sitten olivat kesän viimeiset festarit ja kyllä vahvasti tuntuikin siltä että nyt se kesä sitten loppui (varsinkin kun kymmeneltä illalla oli jo pimeää ja neuletakissakin paleli). Onneksi tämä oli kuitenkin hyvä kesä. Ei ehkä sentään rakkauden, mutta onnellisuuden kesä.

keskiviikko 10. elokuuta 2011

OMENIA! ja pari sanaa syksystä


Coldplay - The Hardest Part

Selvä syksyn merkki on se, että tekee mieli kuunnella Coldplayta! Se on minulle ihan syysmusiikkia. Tätä kuunnellassa tulee mieleen eräs syksy jolloin olin kovin surullinen ja luukutin X&Y levyä taukoamatta. Saman syksyn toinen soundtrack oli muuten Pariisin Kevään Meteoriitti; muistan vieläkin kun kerran istuin ulkona paksuun neuleeseen kietoutuneena, kuuntelin Pyykkipäivää silmät kiinni ja se oli jotenkin ihan täydellinen hetki. Oli juuri sellainen täydellinen kuulas syysilma ja täydellinen musiikki ja samanaikaisesti sekä surullinen että onnellinen olo. Niin minulla on kyllä usein syksyisin, tuntuu että jotain uutta on alkamassa mutta jotain vanhaa myös päättymässä sen tieltä.




Toinen syksyn merkki on se, kun mummolan omenapuiden omenat ovat syömäkelpoisia! Sitten jos minulla joskus sadan vuoden päästä on oma talo, niin haluan ehdottomasti kasvattaa pihalleni omenapuun. Haluaisin myös käydä joskus omenavarkaissa. Älkää kysykö miksi. Tämä on varmaan joku elokuvien/kirjojen/entiedäminkä aiheuttama kiiltokuva; syysyö, joukko nuoria kiipeää aidan yli ja juoksee vieraaseen pihaan, keräävät omenoita pingotettujen neulepaitojensa sisään, juoksevat nauraen pois, huh ei jääty kiinni, istuvat pellonlaitaan. Suurin osa omenoista jää syömättä koska eihän se ole siinä se juttu.

Oikeastaan mun ei pitänyt kertoa muuta kuin että haistoin tässä eräänä päivänä ilmassa syksyn (sellainen raikas tuulenvire, you know) ja tulin onnelliseksi, mutta tästä tulikin nyt vähän pidempi juttu. No ei se mitään. Ja okei, tiedän että tänäänkin oli vielä ihan suhteellisen kesäinen ilma mutta ei nyt leikisti tiedetä sitä. Nyt on syksy. Piste. En sentään ole vielä alkanut käyttää pipoja (ei sillä etteikö mieli olisi tehnyt).

sunnuntai 7. elokuuta 2011

what's not impossible just made it possible and look, you've found one of these days that will turn your life around



BON IVER - PERTH



NEUFVOIN - POLAR SONG



MOGWAI - I'M JIM MORRISON I'M DEAD (viikon päästä FLOWssa jee!)



SIINAI - ANTHEM PART 1 & PART 2

Jos olet pinnalla, älä vaivu. Jos olet pystyssä, älä taivu.




jos minä jotain osaan niin piiloutua
nyt tuntuu että pitäisi ehkä etsiä elämäni
luulen nimittäin että se juoksee jossain ihan muualla kuin minä

maanantaina teen päätöksiä!

perjantai 5. elokuuta 2011

kuulin junien puhuvan, on aika tullut täyteen

iltaisin olen
tukehtua ilmaan
jota hengitän
niin paljon on liikkeellä
tuulenpuuskat
vievät minua
niin ettei kukaan huomaa



Saan jonkun hermoromahduksen varmaan kohta kun en osaa päättää mitä tekisin nyt elämäni kanssa. Tekisi vain mieli olla päättämättä ja jatkaa näin, mutta ei sekään ole hyvä. Mikään ei ole ikinä hyvä (MIKSI?).

Muistuipa mieleeni tämä lausahdus Mr. Nobody -elokuvasta: You have to make the right choice. As long as you don't choose, everything remains possible. Niin.

tiistai 2. elokuuta 2011

isona minusta tulee merimies














Käytiin eilen kaverin kanssa Tallinnassa. Siellä oli kivaa ja kaunista. Matkat vietettiin laivan kannella istuskellen; näin majakan, yksijalkaisen lokin ja paljon hienoja pilviä. Minä rakastan merta.