Heissan pitkästä aikaa! Aika on juossut ja minä olen kompastellut perässä. Olen vähän myöhässä näiden Maailma Kylässä kuvieni kanssa, mutta päätinpä nyt julkaista ne kuitenkin kun aiemmin en vain kertakaikkiaan ole kerinnyt. Olin siis tosiaan sunnuntaina töissä tuolla festareilla ja hirveästi kaikkea muutakin olen tässä viime aikoina kerinnyt tekemään. Olen mm. juhlinut koulun päättäreitä ja luokkamme tekemän kirjan julkkareita. Olen myynyt vaatteitani Valtterin kirpparilla, muuttanut (tosin vain pihan toiselle puolelle) ja osallistunut euroviisubileisiin, joissa piti pukeutua haluamansa maan mukaan (olin Saksa). Sitten luin ja luin ja luin ja kävin pääsykokeissa. Isoin juttu, jonka olen joutunut tekemään on ehkä kuitenkin se, että olen joutunut hyvästelemään lukemattoman määrän ihmisiä.
Asuntola tyhjeni sunnuntaina ja yhtäkkiä se ei enää tuntunutkaan kodilta. Se oli vain kolkko ja aivan liian suuri rakennus. Olo on ollut aika tyhjä viime päivinä ja ihmisiä on jo ikävä. Onneksi muutimme toiseen asuntolaan, joka on pienempi ja kotoisampi, täällä tuntuu paremmalta olla. Kivaa kuitenkin asua vielä kesän ajan tutuissa maisemissa, vaikka eipä täällä oleminen tosiaan enää samalta tunnu kuin ennen. Erityisesti iltaisin on typerä olo eikä oikein tiedä mitä tekisi, kun on niin tottunut että ennen oli aina seuraa, kellonajasta riippumatta. Mutta niin, tiesinhän tämän joskus loppuvan ja tiesin sen olevan vaikeaa. En voi silti olla muuta kuin onnellinen, olihan mennyt vuosi kuitenkin tähänastisen elämäni paras.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti