iltoja, aamuja ja elämäntyrskähdyksiä siltä väliltä

Heippis hei! Teki mieleni postata, vaan enhän mä ole edes ottanut kuvia iäisyyksiin, paitsi kännykällä, joten niitä sit. Mutta niin, on ollut oikein kivoja päiviä ja sitten vähän tyhmempiä myös. Olen käynyt jonkinmoista itsetutkiskelua taas läpi, mutta kai se kuuluu itselläni vähän aina tähän vuodenaikaan. Että yhtäkkiä ei olekaan ihan varma, missä kuuluisi olla tai mitä edes haluaa. Sitten nukkuu ja hengittelee ja puhuu ystäville, ja vähitellen palaa taas ääriviivoihinsa ja tajuaa, ettei vielä tarvitsekaan tietää mitä haluaa olla sitten joskus isona ja niin, vaan että on ihan ok vain olla tässä hetkessä mahdollisimman hyvin.

Eilen illalla kotiin pyöräillessäni huomasin, että on jo ihan hirveän kylmä. Melkein olisi voinut sataa lunta eikä olisi edes ihmetyttänyt. Mutta onneksi minulla on uusi viininpunainen pipo ja käsineet samaa sävyä, niin ei se sitten kai niin paljon haittaa. Vaikka en kyllä talvea vielä toivo, jotenkin tuntuu etten ole kunnolla päässyt tähän syksyynkään sisään. Niin että älkääs lehdet pitäkö mitään kiirettä siinä maahan varisemisessa, en ole ehtinyt pällistellä teitä tarpeeksi.

ps onkohan siellä muuten ketään turkkulaisii? Ajattelin vaan kertoa, että mulla on ensi viikon maanantaihin asti kaverini kanssa Manhattanin kirpparilla pöytä nro 173, jos kiinnostaa käydä penkomassa!